Ihan vaan sellaista pikkuasiaa, että koska tässä nyt oli pieni pakollinen tauko, ettei päässyt vuodatukseen, niin sillä välin loin uuden blogin blogspotiin. Kaikki kun on haukkuneet vuodatusta ja kehuneet(?) bloggeria niin päätin sitten minäkin testata sitä. Eli luultavasti keikkaelämää jatkuu blogspotissa. Vielä on paljon siellä tekemistä kaikkien hienosäätöjen kanssa ja varsinkin kun tässä ei ole mikään it-nero, niin se kestää, kestää ja kestää.

Mutta ihan vaan ajattelin ilmoittaa.

Vielä kun on kesäkuu, niin ehtii kirjoittamaan yhden levyarvostelun. Eli nyt tulee kovia ja jyrkkiä mielipiteitä (not!) PMMP:n uusimmasta levystä, joka ilmestyi kesäkuun 11.päivä. Sain sen yllättäen käsiini ja nyt on kuunteluita useita ja ehkä olen valmis avaamaan sanaisen arkkuni. Siis ensireaktiohan oli levystä että mitä ihmettä?! :o "No tätä mä en ainakaan kuuntele" "Ei tää oo yhtään hyvä". "Ei voita Veden varaania". Tää levy on vaatinut useamman kuuntelukerran (ja useamman lasillisen :D ) ja ehkä yksi niistä levyistä, joihin pääsee sisälle vain useamman kuuntelukerran jälkeen (ja useamman moscaton).

Nää biisin nimet on aina niin huippuja mutta nyt PMMP teki kyllä ennätyksen. Teen poikkeuksen ja kirjoitan ne nyt tähän putkeen: 1. 4ever young 2.korkeasaari 3.heliumpallo 4.koko show 5. jeesus ei tule oletko valmis 6. rakkaalleni 7. tytöt 8. pahvinaamari 9.kevään valo 10. toivo

Ekan kerran kun kuulin 4ever youngin niin olin ihan että mitä ihmettä ja nyt tuntuu että se on ehkä levyn paras biisi? Ja kuunnelkaa ne sanat! Se on just eikä melkein! Korkeasaari ei kyllä ihan uppoa muhun ja en sille kovin montaa pistettä antaisi. Kuka oikeasti laulaa Korkeasaaresta? Ihan totta, te pystytte parempaan! Ehkä mä vaan tartten tähän useamman kuuntelukerran (ja useamman lasillisen :P ) Heliumpallo on ihan okei, menköön nyt ihan jees -kategoriaan. Kuten jo sanoin tää levy on vaatinut useamman kuuntelukerran ja tää biisi on myös. Biisien nimistä the most weirdest one mutta ei nimi miestä pahenna joten tässäkin tapauksessa ei se nyt niiiiiin huono ole. Koko showsta tulee mieleen nainen ja mies ja he päättävät seurustelusta ja "ottaa koko shown, koko paketin" tai jotain sinnepäin. Tää biisi menee ehkä yli sen ihan jees -kategorian ja sanotaan että ihan jees +++.

Viidenteen biisiin mulla oli niin ennakkoluuloja. Ehkä johtunee siitä kun näitä uskonnollisia nimiä sotketaan biisien nimiksi. Mutta tästä on tullut ehkä mun lemppari, kiitos tyttöjen ja melodian ja sanojen! Varsinkin kun oon kuunnellu Rihannaa ja niin on hassua kuunnella yhteys poikki kuuntele Rihannaa...  Mutta en nyt mene tän biisin nimen syvempiin merkityksiin. Jokainen saa luoda ne ihan ite. Mitkä on Rihannabikinit? :D Eli ei melkein bikineitä ollenkaan? :D Mutta tässä on ihan totta ihana fiilistelymelodia ja muutenkin sellainen biisi joka erottuu joukosta. Eli tälle hyvä +++. Mulle jää aina soimaan päähän toi yhteys poikki ei näy Rihannaa. Hmmm...pitää ehkä ihan selkeesti ehkä luoda siitä ihan omat merkitykset.

Dadadam, seuraavana vuorossa rakkaalleni. Tää on ihan hyvä biisi mutta (se iso MUTTA) mua noissa sanoissa vähän haittaa da da dam. Mutta toi alku on kyllä ihana! Enemmän tällaista. Tääkin erottuu joukosta positiivisesti mutta vähän mua häiritsee kyllä noi dadadamit. Ihan kun olisi sanat loppunut kesken? Kyl tää menettelee silti ja menee yli ihan jees -kategorian (ainakin muutaman moscaton jälkeen). Tähän seuraavaan luultavasti mä tarvitse sitten pari pulloa moscatoa enkä enää lasillisia. Koska en vaan jotenkin siedä/pidä suomiräpistä tai mikä lie hiphoppi onkaan. Joo, ei kiitos sitä mulle. Mutta jos nyt jotain positiivista haluaa löytää tästä niin PMMP:ltä sujuu myös räppi. Tää on kuulemma keikoilla ollut aika superbueno biisi. Ja todella plussaa siitä että bändi pystyy muuntautumaan kaikkeen. Mutta mä tykkään tästä biisistä vähiten.

Jotenkin mulle aina nää levyn loppupään biisit jää pimentoon tai johonkin mustaan aukkoon. Ja niin myös tässäkin levyssä, ei ole oikein enää mitään sanottavaa näistä lopuista. Ehkä mä aloitan seuraavan levyn kuuntelemisen loppupäästä. Ehkä ainakin tää pahvinaamari on sellainen chillailubiisi jonka aikana voi vaipua omiin syviin ajatuksiin viinilasi kädessä (tai vaihtoehtoisesti vesilasi). Miks mulla on kokoajan viini mielessä? Mutta ihan oikeesti tän biisin aikana voi vaipua niihin omiin juttuihin. Tästä kevään valosta mulle jää jotenkin ihmeellisesti päähän kokoajan "kohta lisää otetaan, lisää otetaan...". Tää menee ehkä ton edellisen biisin jälkeen myös niissä omissa ajatuksissa ja nyt voi jopa ottaa pari tanssiaskeltakin. Ainakin keikoilla.
Vika biisi on toivo. Ja sekin ehkä menee näitten kahden edellisen päätteeksi. Okei, mä aloitan seuraavan levyn kuuntelemisen loppupäästä koska ei oo mitään sanottavaa näistä lopuista biiseistä. Ehkä on haluttu antaa toiveikas loppu levylle ja kaikille toivoa? Huh, olipa syvällistä.

Mutta siis kaikenkaikkiaan, ihan hirmu erilainen levy kuin edelliset ja sinänsä kuka nyt toista veden varaania haluaisi? Tai rusketusraidatkakkosta? No olishan nekin tietty kivat mutta sinänsä ihan hirmu ihana nähdä että bändi pystyy muuttumaan ja tekemään erilaista ja silti vetää levyn listaykköseksi. Ihan mieletönbändi tää PMMP. Ja keikoilla on aina ihan hirveen mielettömämpi meno! (Ja sekös mua harmittaa kun ei ehkä niille keikoille pääse vähään aikaan.... =/ )

Kuvia nyt tähän ei tuu koska oon liian laiska ettimään niitä netistä (ihan noin niinku suoraan sanottuna!) Ettänäin, tällaista tällä kertaa ja jospa tässä nyt näitten levyjen kuuntelemisessa ihan aktivoituisi ja saisi aikaan jotain muutakin :D

Koska mä en nyt kykene mihinkään levyjen arvosteluun, niin on vaan tehtävä tällainen täytepostaus. No, niinhän ne kaikki muutkin on olleet joten yks siinä seassa ei paljon liikuta :D Mutta sen verran, että oon kuunnellu aika paljon PMMP:n uusinta että siitä on tulossa arvostelua jossain vaiheessa. Ja joo, se Rasmuskin siellä jossain kolkuttelee ovella... Noh, ehkä siitäkin tulee jossain vaiheessa.
Mä en nyt oo ihan varma että mikä tän postauksen idea on (mutta ehkä se valkenee tässä ajan mittaan?) ja ajattelin vaikka kertoa jotain höpötystä. Viime aikoina oon kuunnellut Rihannaa (!), Katy Perryä, Kaija Koota, Pinkiä.... Miten niin naisvaltaista? Ehkä kuuntelen liikaa Capital FM:ää josta tulee aika samat biisit kokoajan. Oon ehkä kuunnellu sitä noin pari päivää ja päivän jälkeen olin jo että "taas tää sama biisi...huooooh".








Mun piti oikeastaan laittaa tähän tiettyjä biisejä, joissa oli jokin tietty yhteys, mutta menetin sen yhteyden jo tossa ekan biisin kohdalla, joten tuli sitten laitettua omia lemppareita tai jotain mitä kuuntelee youtubesta (aina parin viinilasillisen jälkeen!)

Muttajoo, surullisenkuuluista postaus, mutta eipä voi mitään. Hyviä biisejä, ja näitä vois kuunnella vaikka miljoona kertaa always and forever :D

Ens kerralla sitten jotain fiksumpaa asiaa!

Siis joo. Sillon kun Rihanna tuli pinnalle ja alkoi Rihannahypetys niin mähän en korvaani lotkauttanut sille. Se oli vaan joku jonka musiikki ei kiinnosta tai innosta mua. Radiosta nyt kuuli hittejä, mutta ne pystyi vetämään aika hyvin silleen että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olihan se Rihanna esiintymässä joskus jossain Hietsussakin, mutta eihän se mua kiinnostanut enkä siis mennyt. Tosin se kuului aika hyvin meille. Eli ikkunakeikkaa oli silloin :D

Okei, mä en tiedä, missä tää muutos tuli. Ehkä täällä Lontoossa? Onneks on edelleen se youtube <3 Ja tätä menoa kuuntelen kohta trancea! Musamaussa on ehkä parasta just se että se muuttuu. Sä löydät uusia ulottuvuuksia, sä löydät vanhoja tuttuja, sä saat todellakin uusia elämyksiä! Ihanaa <3 En varmaan olisi koskaan uskonut, että kuuntelisin Rihannaa ja harkitsisin sen levyjen ostoa. ( toim.huom. jos eka se soitin jolla niitä levyjä vois kuunnella!) Eikä sillä että Rihanna olis jotenkin huono, mutta jostain syystä se ei vaan ole koskaan kuulunut mun musiikkimakuun. Tai emt. Viiden vuoden päästä mä todellakin kuuntelen trancea :D

Mutta mulla kesti hieman että tajusin, mitkä ne mun suosikit on. Olin joskus baarissa ja tuli joku Rihannan biisi ja eihän mulla ollu mitään hajua että mikä se oli. Mutta nyt tiedän.





Ja kaikkihan nyt umbrellan tietää.



Ei pidä tietenkään unohtaa tätä biisiä. Mulle tulee aina mieleen vaan se joku pilaversio tästä biisistä.



Mutta sanotaan nyt vielä, että toi umbrella ei ainakaan säväyttänyt mua. Only girl ehkä vähän säväyttikin. Siihen lukuisat baari-illat tai pubi-illat, joissa on soinu noi kaks ekaa niin mä oon melkein Rihannafani. <3

Maailma muuttuu, ja musiikkimaku myös. Eli huomenna oon ostamassa kaikki Rihannan levyt. Ja no, onhan se nyt hemmetti vie aika seksikäskin <3 Kohta varmaan meen kattoon sen keikkakalenteria.

Musta näihin on ihan hyvä lopettaa, ilta siis. Saatan tosin kuunnella ton stormy endin vielä noin miljoona kertaa, don't bring another tequila. Wine is just fine.