No niin ja kuten arvata saattaa niin tänään sitten vuorossa oli Tavastia ja ihanainen Irina!

Kyl se keikkaetiketti täytyy kirjoittaa. Se sitten siitä, en anna painoarvoa negatiivisille häiriötekijöille.

Pientä jännitystä toi myös itsellekin, kun siellä hääri ne pirun kameramiehet. Keikka alkoi *taas en vaan muista että millä* ihmeellinen blackoutti aina tän ekan biisin kohdalla. Toka oli kuitenkin näe minut tässä. Keikka oli muuten äärimmäisen pitkä ja sitä ajankulua ei todellakaan huomannut, positiivista! Ja se on positiivista että tässä sitä jo näpytellään. Vieras oli myös ihanainen kuulla sekä liibalaaba. Hitto, yks mun lempparibiiseistähän sen keikan aloitti eli astutaan vaikka pelätään. Ihan loistava aloitus. Tosin nyt joku hohto siitä meni kun jännitti myös itsekin niitä kameramiehiä. Alan jopa muuten sietämään kuurupiiloa jos se aina tulis tollaisella sovituksella kuin nyt. Se olikin sitten encoren eka biisi ja encoressa jopa kolme biisiä! Vahvassa taas se jo perinteeksi muodostunut alku. Olikohan se käsikirjoituksessako Janne vähän sooloili lopussa ja teki mahdit kitarasoolot. Toim. huom.! Se oli lopussa kirosanoissa jossa Janne taiteili. Kuolee hiljaa oli taas yhdistettynä pokkaan. Ja kuolee hiljaassa alkuperäisen biisin mukaan miesosat vetää Virtasen Toni ja nyt ne veti Antti koskettimissa. Mahtava ja mulle ainakin aika ylläri! Se encoren toka biisi oli aika rokki ja tykki. Ihme blackouttia taas mulla... no se oli joko mistä minua palkitaan tai miten valmiiksi tullaan. Tais olla toi jälkimmäinen? Älä sano mitään oli aika weird versio, joskin lopussa sitten vähän normaalimpi.Lopussa Jii rummuista näytti vähän taidonnäytteitä ja olihan sillä Irinallakin rumpukapula hetken kädessä. Keikan päätti ne pahat sanat eli kymmenen kirosanaa. Paljon kuultiin mutta paljon jäi vielä kuulematta. Kyl oli siisti, lisää vaan näitäkin! Niin ja Irinalla oli sellainen vihreä mekko. Upea ilmestys sekin!

Ihanaa kun tulee näitä uusia sovituksia ja versioita niin uudet versiot saa jopa biisistä tykkäämään kuten kuurupiiloan kohdalla kävi.

Jotain piti vielä sanoa mutta tuijotin varmaan kymmenisen minuuttia tätä ruutua niin en usko että se enää tulee päähän. Eikä se kummiskaan ollu mitään syventävää. Kait.

Edit: Se oli se jälki josta mun piti mainita vaikkei negoja nyt pitänytkään puhua niin että alkoi häiritseen ihmisissä kun puhuvat siinä päivän kuulumiset ja vähän muutakin sen sijasta että olisi keskittynyt ihanaan biisiin.

Joskus taas jonnekin sitä toivon mukaan eksyy. Hope so!