...päättyi tänään Finlandiataloon ja Yöhön! Ja olikin ihan mahtava lopetus! Kaikki nää tän viikon keikat on ollu niin erilaisia ettei niitä oikein voi verrata. Finlandiatalossa on vaan myös niin erilainen tunnelma kuin yleensä keikkapaikoilla. Vaikken kovin paljon siitä tykkääkkään että istutaan eikä pääse jammailemaan niin silti myös yksi ehkä hienoimpia Yön keikkoja on aina nää Finlandiatalot. Aluksi tuntui että tuli kaikki herkut. Maria Lund käväisi myös laulamassa Arjen kauneutta (no se ei ehkä oo omasta mielestä sitä herkkua...) Juki lauloi myös suht alussa on mennyt yön <3 ja nyt ihan lauloi pelkästään eikä ollut sen basson takana. Muut Jukin biisit oli (ylläri) deadline ja pudonneet. Pudonneet oli kiva kuulla! Jotenkin tuntui että meni aika nopeasti se 2-3 tuntinen. Eikä edes ne omat vähemmät suosikit haitannut. (No en mä kauheesti kyl siit ihmisen pojasta tykännyt...) Sen biisin ihanuuden ymmärrän varmaan vasta sitten kun oon lapsen saanut.

En nyt mitenkään odottanut että tuolta saisi hyviä kuvia. Oikeastaan tiesin jo viime kerrasta että salamalla ei sieltä tule mitään ja niinpä keskityin ottamaan ilman salamaa. Sen verran hienot valot siellä ainakin on! Ne on aina näissä konserttisaleissa sitä parhainta antia mitä baarikeikoissa ei ole: valot. Nimmareita en oikein viitinyt jäädä pyytämään koska en nyt niitä mitenkään sillai tarvitse. Yön fanikortteja tuli kyllä muutama hamstrattua :P Ja olihan siellä jaettu sellaset Loisto-ohjelmatkin penkeille. En oikein näe järkeä alkaa kirjoittamaan mitään biisilistaa. Tuntuu että alkaa toistamaan itteä jos niitä alkaa kirjoittaan... Omia suosikkeja tuli ja ei oikeastaan mitään sellaista mitä olisi inhonnut. Kuulostaako näillä konserttisaleissa myös vihatut biisit jotenkin paremmilta? Ehkäpä.

Tähän on kyllä erittäin hyvä lopettaa tän viikon oma keikkakiertue. Kaikki niin ihania artisteja/bändejä omalla tavallaan ettei niitä pysty alkaan vertaamaan. Seuraavasta keikasta ei vielä ole tietoa mutta onneksi marraskuussakin on tiedossa muutamia ihania... Pitäis vaan ehkä olla myös rohkeutta että lähtis kuunteleen itselle ihan uusiakin bändejä ja artisteja. Tainno onhan sitä rohkeutta muttei ehkä viitseliäisyyttä. On vaan tullut niin laiskaksi ettei sitten arkisin tule ehkä vähemmän suosikkibändiä lähettyä kuuntelemaan... Parannusta odotellessa.